Tarvitaanko yrittäjiä rakennusalalla?

Rakennuslehdessä julkaistua artikkelia “Kuinka tunnistaa vastuullinen yritys” (25.11.23) sivuava mielipidekirjoitus.

Rakennusalalla tällä vuosituhannella tapahtunut yrittäjyyden suosion kasvu on merkittävä indikaattori yksilöiden pyrkimyksestä itsenäiseen toimeentuloon. Tämä suuntaus, jossa erityisesti nuoret sukupolvet ovat omaksuneet yrittäjyyden, on osoitus vahvasta uskosta vapaan markkinatalouden mahdollisuuksiin ja joustavampaan työnteon tulevaisuuteen.

Yrittäjille rakennusala on erityisen mielenkiintoinen kenttä, sillä se on tyypillisesti tarjonnut runsaasti mahdollisuuksia itsenäiselle työlle ja yrittäjämäiselle otteelle. Talouskasvun, kansainvälisen kilpailun ja yrittäjyyden suosion myötä tarve ja halukkuus alihankintaan on yleistynyt. Hankinnan joustavuus on välttämätöntä rakennusyritysten tehokkuuden ja kilpailukyvyn kannalta, ja mahdollistaa myös pienempien toimijoiden pääsyn markkinoille, edistäen kilpailua ja innovaatiota.

Viimevuosina rakennusalalla on kuitenkin kohdattu kasvavissa määrin yrittäjävastaista toimintaa – liiton toimenpiteiden johdosta. Miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteen?

Yrittäjyys kiinnostaa – mutta tarvitaanko yrittäjiä kasvuun?

Suomi on siitä erityinen maa, että ammattiliitot nauttivat poikkeuksellisen suurta valtaa – jos eivät juridisesti, niin käytännössä. Yrittäjyyden suosion kasvu ei ole ollut ammattiliitoille mieluisaa. Yrittäjiä pyritään mustamaalaamaan lähteettömien väitteiden pohjalta, ja yrittäjien yrittäjyyttä epäillään päivittäin, tavoitteena joko ajaa yrittäjä ulos työmaalta, tai pakottaa tahtomattaan palkkasuhteeseen. Yrittäjyyden vapaaehtoisuutta kyseenalaistetaan, ja toiminta naamioidaan näiden ammattilaisten etujen mukaiseksi. Myös yrittäjien hinnoitteluun ja työn ehtoihin yritetään puuttua, vastoin yrittäjän oikeutta vapaaseen hinnoitteluun ja sopimusvapauteen.

Vastaus kysymykseen riippunee siis vastaajasta. Liiton näkökulmasta yrittäjyys on pois palkansaajilta, eikä siten tarpeellista tai toivottavaa. Yrittäjien itsensä näkökulmasta – pääurakoitsijoiden, alihankkijoiden, erikoisosaajien – mielestä yrittäjyys on ainoa kannattava tapa toimia, eivätkä he ole kiinnostuneita palkkasuhteisesta työstä. Yrittäjien hyödyntäminen työmailla mahdollistaa pääurakoitsijoille sulavan, joustavan toiminnan kustannustehokkaasti, joka johtaa useampiin ja isompiin projekteihin – luoden työpaikkoja. Mikäli yrittäjien hyödyntäminen onnistutaan estämään, palataan kankeaan, hitaaseen ja kalliiseen rekrytoimisen malliin, joka on usein riskeiltään kannattamatonta. Rakennusala on suhdanneherkkä, ja liian innokas palkkaaminen voi ajaa yrityksen konkurssiin. Työpaikkoja ei voida luoda omistajan toimeentulon hinnalla. Näin projektit jäävät toteuttamatta, työtarpeita ei synny, eikä rakennusala nouse lamasta.

Rakennusalan kasvu on näin riippuvainen yrittäjyydestä.

Yhteiskuntavastuiden pakoilijoita vai rehtejä duunareita?

Yhteiskuntavastuiden ja -velvoitteiden hoidon valvonnan osalta on tärkeää tunnustaa, että vaikka vapaa markkinatalous edistää rakentamisen tehokkuutta, se edellyttää myös sääntelyä ja valvontaa. Sääntelyn tulisi olla kuitenkin mahdollisimman kevyttä ja tehokasta, välttäen tarpeetonta byrokratiaa ja edistäen samalla vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Rakennusalalla yritysten yhteiskuntavastuiden tilan voi tarkastaa tilaajavastuuraportista melko yksinkertaisesti. Eri yritysmuotojen poikkeavat yhteiskuntavelvollisuudet kuitenkin hankaloittavat arviointia, etenkin henkilöyhtiöiden osalta. Turvallisin valinta on yleensä suurempi osakeyhtiö tai osuuskunta.

Myös Euroworkilla on koettu yrittäjien syrjintää. Liitto pyrki ajamaan osuuskuntayrittäjää ulos työmaalta “valeyrittäjänä” vailla perusteita, ja työmaan toiminta pysähtyi. Onneksi tilanne saatiin nopeasti ratkaistua, mutta se edellytti kyseisen yrittäjän laskutushinnan arvioimista liiton puolesta. Hinta oli markkinatasoinen ja yhteiskuntavastuut kunnossa, joten syytä osuuskuntayrittäjän ulosajoon ei enää ollut. Kysyn kuitenkin – miten yrittäjän hinnoitteluun puuttuminen ja työn estäminen vailla faktoja voi olla laillista? Vastaavia tilanteita on pyritty välttämään tapahtuneen jälkeen harjoittamalla avointa, läpinäkyvää yritystoimintaa sekä viestintää, ja vahvistamalla yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Yhteenvetona voi todeta, että Suomen rakennusalan yrittäjyyden kasvu on osoitus rakennusalan dynaamisuudesta ja yksilön itsenäisyyden arvostamisesta, jotka ovat keskeisiä yhteiskunnan menestyksen pilareita. Kehitys korostaa tarvetta tehokkaaseen ja joustavaan sääntelyyn, joka edistää vastuullista ja läpinäkyvää liiketoimintaa, rajoittamatta tai syrjimättä yrittäjiä. Ilman yrittäjiä rakennusala menettää joustavuutensa ja kilpailukykynsä, hidastaen maamme talouskasvua.

Tia Kiiskinen, yrittäjä, rakennusalan kehitysjohtaja

Lisää artikkeleita

Mies ja paku, kevytyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys

Kevytyrittäjyyden huonot puolet: 10 haastetta ja riskiä

Kevytyrittäjyyden huonot puolet jäävät usein keskustelun ulkopuolelle sen kasvettua viime vuosina suosituksi työskentelymalliksi monien työnhakijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Kevytyrittäjyys tarjoaa houkuttelevia etuja, kuten joustavuutta, vapautta

Eurowork vieraana Neuvottelija-podcastissa 10.8.23

Neuvottelija-podcast on Sami Miettisen juontama yhteiskunnallisiin aiheisiin, talouteen ja yrittäjyyteen keskittyvä podcast, jota seuraa kymmeniätuhansia johtohenkilöitä ympäri Suomen. Euroworkin liiketoimintajohtaja Katariina Komulainen oli podcastissa vierailemassa

Eurowork ja Mesensei yhteistyötiedote

Lehdistötiedote: Euro Work-Center ja Mesensei ilmoittavat strategisesta yhteistyöstä 5.7.2023 Tia Kiiskinen Euro Work, Suomen johtava rakennusalan osuuskunta, ja Mesensei, alustateknologian edelläkävijä Suomessa, ilmoittavat ilolla strategisesta