Kevytyrittäjät rakennusalan riesa – raskas yrittäjyys ainut vaihtoehto

Kevytyrittäjät rakennusalalla, raskas yrittäjyys ainut vaihtoehto lailliseen toimintaan

Asiantuntijakirjoitus – Monialayrittäjä Katariina Komulainen

Kestämätön tilanne on alkanut työmailla jo muutama vuosi sitten. Kevytyrittäjyys otti suurempaa roolia rakennustyömailla, ja siitä muodostuikin uusi käytäntö. Ihmettelin itse kauan, että milloin lainmukaisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin havahduttaisiin? No se veikin sitten muutaman vuoden, sekä muutaman vakavan työvoiman hyväksikäyttötapauksen.

Rakennusliiton liikehdintä ja sen suositus kevytyrittäjien käytöstä oli käänteentekevä, ja uusi ohjeistus on tällä hetkellä saavuttamassa täydellistä täytäntöönpanoa Suomessa. Kevytyrittäjillä ei ole enää asiaa millekkään työmaalle – ja hyvä niin, vaikka kevytyrittäjyys ei olekaan itsessään huono asia Suomen talouskasvulle. 

Kevytyrittäjyystoiminta oli rakennusalalla suuri aukko vastuiden ja velvollisuuksien noudattamiseen, ja mahdoton tilanne viranomaisseurannalle. Kevytyrittäjien joukosta löytyi toki rautaisia ammattilaisia, joita joustava malli harjoittaa elinkeinotoimintaa todella auttoi, mutta joukkoon mahtui paljon muutakin. Nämä väliinputoajat olivat usein ulkomaalaista työvoimaa, joilla ei ollut mitään tietoa miten ja millä ehdoilla työtä Suomessa tehdään, jolloin hyväksikäyttömahdollisuudet paisuivat kohtuuttomiksi. Tätä työvoiman naamiointia ja hyväksikäyttöä lähdettiin kitkemään Suomesta, jotta reilu ja vastuullinen toiminta säilyy rakennusalalla. 

Kevytyrittäjä, osuuskunnan jäsen, toiminimiyrittäjä vai osakeyhtiön omistaja? 

Jotta olemme kaikki samalla sivulla, käydään ensin läpi yrittämisen eri termit. Kukaan ei ole ehkä tähän niinkään ottanut kantaa, mutta kevytyrittäjät ovat puhtaasti ohjelmistoasiakkaita, ja laskutuspalveluyritykset ohjelmistotuottajia. Tämän voi kuka tahansa todeta kirjautumalla minkä tahansa kevytyrittäjäpalvelun asiakkaaksi. Kyseinen toiminta vastaa teknologiayritysmaailmasta tuttua kuvausta SaaS-palvelusta, jonka käyttäjille keksittiin trendikäs termi “kevytyrittäjä”. Näitä kevytyrittäjää ei verottajan ohjeistuksen lisäksi velvoita mikään muu lainsäädäntö tai viranomainen, josta valtaosa ongelmista juontaakin. Tässä kohtaa on hyvä ymmärtää, että laskutuspalveluyritykset ovat usein osakeyhtiömuotoisia, ja kevytyrittäjät puolestaan luonnollisia Matti Meikäläisiä. 

Muut – perinteistä rakennustoimintaa – harjoittavat osakeyhtiöt, osuuskunnat ja toiminimet ovat toimineet jo kauan ennen kevytyrittäjyyden muodostumista.

  • Osakeyhtiöt voivat olla pieniä ja suuria, omistajavetoisia tai hallintovetoisia, joissa omistajat itsekin voivat olla työmaalla töissä.
  • Osuuskuntia on myös monenkokoisia. Osuuskuntatoiminta perustuu jäsenyyden omistamiseen, ja työtä voi tehdä sekä yrittäjänä että työsuhteisena, riippuen täysin osuuskunnasta ja heidän käytännöistään – kuten osakeyhtiöissäkin.
  • Toiminimet ovat hyvin selkeitä yhden miehen yrityksiä, joissa ammattitaitoa myydään asiakkaille. Jokaista näistä yhdistää selkeät yritysmuodot ja juridiset vastuut ja velvoitteet. 

Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto

Keskustelu koskien työsuhteen ja yrittäjän rajanvetoa on ollut lähivuosina kuumaa rakennusalalla. Uudistuva työsopimuslaki tulee antamaan enemmän jalansijaa kokonaisharkinnalle, jossa periaate eri oikeushenkilöistä voidaan sivuuttaa työsuhde-yrittäjä-rajanvetotapauksissa. Tämä ei ole kovinkaan kestävää, eikä selkeyttä voida saada asialle ainakaan toiminnan ensimmäisen 2 vuoden aikana. Tämän vuoksi tulisikin keskittyä työstä sopimiseen, yrittäjän riskiin sekä yrittäjän tuottoon, jossa voidaan selkeästi todeta, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys. 

Haastavaa asiasta kuitenkin tekee vallitseva epätietoisuus sekä perinpohjainen ymmärrys eri yritysmuodoista. Esimerkiksi, osakeyhtiön omistaja sekä osuuskunnan jäsen ovat juridisesti hyvin samanlaisessa asemassa. Asiakas saattaa kuitenkin todeta, perustuen tuntemattomuuteen, osakeyhtiön olevan osakeyhtiötä parempi vaihtoehto, vaikka työtä tehdään tosiasiallisesti aivan samalla tavalla. Tästä johtuen, rakennusalalla tulisi vallita samanlainen avoimuuden ja keskustelun ilmapiiri kuin niin monilla muilla aloilla Suomessa. Tieto auttaa välttämään sudenkuopat ja valitsemaan kannattavimman vaihtoehdon omaan tarpeeseen.

Mitä tapahtuu rakennustyömailla, joissa ennen käytettiin kevytyrittäjiä?  

Erittäin valistunut arvioni on, että joukko rautaisia ammattilaisia hakeutuu osuuskuntien jäseniksi tai perustaa oman osakeyhtiön. Koska osakeyhtiö on muodoltaan resurssi- ja investointiraskas yhtiömuoto, epäilen osuuskuntien suosion räjähdysmäistä kasvua. Tämä muu joukko, joka yrittää löytää oikotien onneen rakennusalalla, saa kenties helpoimman ratkaisun toiminimiyrittäjyydestä, sillä laskutuspalveluyritykset ovat alkaneet tarjoamaan myös toiminimiyrittäjämallia palveluskaalassaan. Edelleen samat ongelmakohdat löytyvät, eikä työvoiman hyväksikäyttötapauksilta voida välttyä. Soppa on siis lähitulevaisuudessa jälleen valmis.

Itse näen kestävänä ratkaisuna käyttää vastuullisia osakeyhtiöitä sekä osuuskuntayrittäjiä, jolloin sävelet ovat selvät, ja viranomaisvalvonta on läsnä. Tämä selkeyttää epäselvää tilannetta, antaen silti joustavuutta rakennusalan erilaisiin tarpeisiin, kunnioittaen yrittäjyyden eri muotoja. On hyvä muistaa, että yrittäjyys on yhä Suomen selkäranka, eikä sen syrjiminen muodossa tai toisessa ei ole kestävää. 

Yhteenveto
Summa summarum, Rakennusliitto on tehnyt erittäin aiheellisen suosituksen kevytyrittäjien käytöstä – tai pikemminkin käyttämättä jättämisestä. Positiivisena asiana voimme todeta myös, että suurimmat pääurakoitsijat ovat ottaneet asian haltuunsa erittäin nopeasti ja aktiivisesti.

Haasteena tilanteessa pidän jo ennestään tuttujen yritysmuotojen syrjintää kevytyrittäjälinjavetojen yhteydessä. Meidän tulee alan toimijoina varmistua, että vanhat yritysmuodot, kuten osuuskuntayrittäjyys, eivät vahingoitu linjavetojen seurauksena, ja samalla varmistua etteivät piilotetut hyväksikäyttötapaukset jatka alihankintaketjuissa toiminimiverukkeen alle piiloitettuna.

Viimeiseksi minun on todettava, että rakennusala on hiipumassa, ja vaikeat ajat ovat edessä. Vastuullinen toiminta ja velvotteista kiinni pitäminen on tärkeää, mutta elintärkeää on tukea yrittäjyyttä kaikilla aloilla. Kannoin oman korteni kekoon siirtymällä juridiikan parista tukemaan suomalaista rakennusalan osuuskuntamuotoista yrittämistä Euro Workin liiketoimintajohtajana, ja tavoitatkin minut jatkossa jälleen vahvemmin rakennusalan etuja ajamasta. Euro Work on osuuskunta, joka tukee yrittäjyyttä ja toimintamalliltaan pyrkii edesauttamaan sen jäsenien toimintaa. Ota minuun yhteyttä, jos sinua mietityttää rakennusalan murros tai muut alaa koettelevat kysymykset.

Lainattu teksti sivulta Yrittäjän Tili ja Laki – Katariina Komulainen

Lisää artikkeleita

konkurssi

Tarvitaanko yrittäjiä rakennusalalla?

Rakennuslehdessä julkaistua artikkelia “Kuinka tunnistaa vastuullinen yritys” (25.11.23) sivuava mielipidekirjoitus. Rakennusalalla tällä vuosituhannella tapahtunut yrittäjyyden suosion kasvu on merkittävä indikaattori yksilöiden pyrkimyksestä itsenäiseen toimeentuloon. Tämä

Mies ja paku, kevytyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys

Kevytyrittäjyyden huonot puolet: 10 haastetta ja riskiä

Kevytyrittäjyyden huonot puolet jäävät usein keskustelun ulkopuolelle sen kasvettua viime vuosina suosituksi työskentelymalliksi monien työnhakijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Kevytyrittäjyys tarjoaa houkuttelevia etuja, kuten joustavuutta, vapautta

Eurowork vieraana Neuvottelija-podcastissa 10.8.23

Neuvottelija-podcast on Sami Miettisen juontama yhteiskunnallisiin aiheisiin, talouteen ja yrittäjyyteen keskittyvä podcast, jota seuraa kymmeniätuhansia johtohenkilöitä ympäri Suomen. Euroworkin liiketoimintajohtaja Katariina Komulainen oli podcastissa vierailemassa